 |
Kenttätykistö on aselajeistamme ainoa, joka vaalii legendaa omasta suojeluspyhimyksestä, Pyhästä Barbarasta. Sotilaille ja erityisesti tykkimiehille suojeluspyhimys oli erityisen tarpeellinen, sillä taistelukentällä jokainen oli altis äkkikuolemalle, jota kristityt erityisesti keskiajalla pelkäsivät, sillä kirkon oppien mukaan kuoleman lähestyessä oli välttämätöntä nauttia ehtoollinen.
Pyhä Barbara oli 200 luvulla tarun mukaan elänyt kaunis neito, jonka isä rakennutti hänen suojakseen ylellisen tornimaisen rakennuksen. Barbara joutui olemaan rakennuksessa tiukasti vartioituna. Vankeudessaan Barbara kääntyi kristinuskoon, päinvastoin kuin isänsä, joka oli vankka pakana. Tyttö rukoili auttajakseen Kristusta, joka vapauttikin hänet vankeudestaan antamalla salaman halkaista tornin ja tainnuttaa vartijat. Barbara pakeni erämaahan isänsä lähettämät takaa-ajajat kannoillaan, mutta Barbara kosketti palmunlehvällä kalliota, joka jyristen halkesi ja syntynyt rotko katkaisi takaa-ajajien tien. Lopulta hän jäi kiinni ja hänen isänsä mestautti hänet miekallaan. Barbara kohtasi marttyyrikuoleman vuonna 303jKr. Heti tämän jälkeen taivaasta iskenyt salama surmasi kuitenkin julman teloittajan ja kosti tytön kuoleman. Näin kertoo siis taru.
Pyhä Barbara, jonka vallassa oli taivaasta iskevä tuli, valittiin tykistön pyhimykseksi. Hän oli ensimmäinen, joka jyrinällä ja salamoinnilla särki esteet tuhoten vainoojansa. Tykki keksittiin vasta 1000 vuotta myöhemmin Barbaran marttyyrikuoleman jälkeen. Aselajipyhimyksen valinta symbolisoi juuri sitä , mitä tykistökin edustaa. HENGEN VOITTOA RAA'ASTA VOIMASTA.
Tykistössäkin ihminen järkensä avulla panee luonnonvoimat työskentelemään vihollista vastaan.
Pyhän Barbaran päivää vietetään kaikkialla maailmassa 4.12. ja Barbaran nimissä on perustettu myös useita ritarikuntia.
Uudenmaan Tykistökilta järjestää Barbaran päivän juhlan vuorovuosin Kenttätykistökerhon ja Tykkimiehet ry:n kanssa.